Minusta tuntuu, että tästä pitäisi kirjoittaa nyt ja koska git/blogi ei ole tässä ja nyt, vuodatuskanava kelpaa.

Lisätty blogiin muokkaamattomana alkuperäisellä kirjoituspäivämäärällä 2017-04-30.

Kotkan Keskuskoulu joskus syystalvella. On pakollinen tanssitunti, mahdollisesti senhetkiseen opetussuunnitelmaan perustuen.

En ole kiusaamisesta johtuen liikuntatuntien ystävä, mutta nämä tunnit olisivat mahdollisesti voineet olla siedettäviä ellei niistä tulisi traumaattinen kokemus, joka syöpyy mieleen yksityiskohtaisesti muun päivän unohduttua.

Mitälie tanssia varten täytyy aloittaa ottamalla toista, olisikohan ollut pakotetusti tyttö-poika parit, kädestä ja kukaan ei halua koskea minuun. Tätä jatkuu pari kierrosta, jonka jälkeen luovutan edes yrittämisen ja minut siirretään sivuun liikuntavälineiden taakse nurkkaan.

Vietän lopputunnin katsoen ikkunasta ulos harmaata pilvistä taivasta ajatellen miten kaikki olisi paremmin jos vain tappaisin itseni. Näidenkään ajatusten kanssa en saa olla rauhassa vaan kaksi tyttöä tulee kyselemään “ootko autisti” ja yritän olla reagoimatta mitenkään olon pahentuessa lisää.

Opettajat taas eivät tätä koulua käydessäni koskaan kommentoi tapausta. Myöhemmin lopetan kouluun menemisen, aloitan lukuisat itsemurhayritykset ja kuulen olevani ilmiselvästi Asperger-tapaus ja että minusta oli tutkittu jokaista autismin piirrettä erikseen suunnilleen lapsesta asti ajattelematta niitä yhdessä.

Lisää aiheesta:

Tästä osasta voisi tehdä Jekyll-ystävällisemmän (blogialusta) ja riippumattoman muunmoassa domainista ja polusta, mutta nyt en jaksa vaan siirryn ajankohtaisempaan blogaukseen.

  • https://mikaela.info/english/2015/06/16/feelings.html
  • https://mikaela.info/about#life